Thursday, January 03, 2008

Govt. Jobs vs BPOs

Joyful Tonsing

Govt. job leh private kikaal khau kikantuahna, mun tuamtuam ah kinialna nasatak ana omta hi. Govt. a semten lah govt.sepna mah hoih ahi chi, private a semte’n lah tulai in private a hoih zota chin pang tinten uhi. A nih tuaktuak a semkha ka hihna ah kenle ka ngaihdan tamlou kon salkhe zek di.

Nidang lai in I neulai khawng in bel govt. sepna lou sepna dang ana om khollou hi. 1990s bullam apat Pu Manmohan Singh in economic policy thak hon phuankhia a, liberalization leh privatization hon patkhiak apat in private companies tuamtuam hong kipankhe zungzung hi.

Hiai toh kiton in private jobs pung hulhul in govt. ah sepna kiam hiaihiai hi. 1980s laikhawng leh 1990s bullam khawng in kumteng in Civil Service ah post 800/900 bang awng gige a, tuni chiang in 300/400 kan awng nawnlou hi. Huaiziak in lehkhasiam lah pung hulhul ahihna ah miteng in govt. sepna kinei thei nawn lou hi.

Nehruvian socialism nuai a ana khangkhia nu-le-pate kinepna pen ahihleh ka tate lai hong siam di ua, govt. sepna hoihtak hon mu di ua chih ahimai. Govt. sepna lou bang sepna taktak a en thei nailou tamtak ki omlai mawk hi. Hiai ngaihdan pen i paihkhiak uh ahunta hi. Ahitak in tulai in lehkhasiam taktak ten govt. sepna sang in ah private companies, MNCs leh PSUs khawng a delh zota uhi.

Kum 2000 vel apat in BPO/Call Centers hong kithang mahmah a, eimi tamtak le hiai line ah ina lut zungzung ua, govt. lam a lut i tawm dedeuhta uhi. Govt. a sepna nei atamzo ten hiai BPO a semte muniam mawk un kathei hi, mi bangzah hiam toh ka houlim khakna uapan in. BPO a semte laisim peihlou, a nuam-nuam ut leh kichangkangsak dan a mupawl tamtak om hi. BPO a semte’n lah govt. nasem te thadah, nasem lou a loh lala, nasep siam/tam ziak hilou a kum bangzah hiam sepnung chia kaisang zel chiin mu zel uhi.


BPO a semte pen laisim peihlou/lai siamlou hivek tuanlou in sim ut mahmah himahleh sumle-pai haksat ziak a mahni utthu le hituanlou a a lou theilou ahihziak a sem le tampi om hi. Min honest tak a a nekzonna uh va gensiat sak mawk pen thildik hi’n ka koih kei. Pa Thangzamuan Hauzel in SSPP Net a a gelh “....... It is the last resort of those who have failed in other fields.”,chih sang in ken chu..”It is the first step towards TUAILAI MAHNI KITOUDELH” ka chi ut zaw hi a chihkha dik kasa mahmah ve. Alehlam ah govt. nasemte le nasep di neilou/tawm, kum bangzah hiam chinnung a kaisang zel chihpen le dikkim khollou zel. Govt. nasemte le a sem vanglak ten sem petmah, private ate sang ale sem tamzo pawl le tam mahmah hi.

Huai ban ah kaisanna toh kisai inle time-bound promotion zo bangtan hiam ah om mahleh a sang lam a hong hih chiang in Annual Confidential Report (ACR) poimoh mahmah zel hi. Hiai tuh nasem peihlou/competent loute bel sangpi tungthei tuanlou di uhi.


BPO/Private sector hin govt. sector hileh hoihna leh hoihlouhna anei tuak tuak uh. Hiai a hoih a, hiai a hoihkei chihdi a omtuankei. Govt. a a hoihna ahihle job security a hipen in kathei a, huaiban ah bangtan hiam chu na service sawt/tom dungzui in na kaisang ngeingei di. Hiaite ban ah benefits tuamtuam LTC, CGHS ban ah na tate Central Schools ah fee tawmchik seng in na kaisak thei di. BPO neu chikchik ten hichibang allowances.perks te nei khollou uhi. Himahleh BPO lian taktak te allowances bel govt. sector a sang a hoihzo pawl leng om veve hi. BPO te ah job security omlou, na competent keileh ut hunhun a tawpsak theih nahi. BPOs te disadvantage na khat ahihle a tangpi in night shift ahia, hiai pen damtheihna lam khoihkha ut mahmah hi. Govt. ah bel ki pawng tawpsak chihpen om mawkmawk lou hi.

Himahleh govt.nasepna ah competence/hard work pen a incentive omlou a, sem petmah te toh a sem hetloute loh kibang , na nasepna taihmakna leh competence in na career progression ah gen neipha taktak lou hi. BPOs ah nasem hoihte incentive bang om in hiai in motivation hon pethei hi.

Huai ban ah a kuhkal leh competent te adin career progression hat mahmah hi. Loh bangle a competent leh taima tea din pung hat mahmah hi. BPO liandeuh khenkhat bang in a employee te uh adin MBA zilna dia sponsorship pia chihkhawng bang om hi. January 1, 2004 apan govt. in New Pension Scheme (NPS) hon patkhiak apat in govt. sector a attractive na kiam deuh in ka thei hi. Hiai dungzui in Govt. sector ah le pension kha contributory ahita. BPO a semte’n le na company un pension plan a neihkei lele nang-le-nang in company tuamtuam e.g. ICICI, HDFC, MetLife chihte khawng pension plan join theile a hoih mahmah di, tax save nakhat lah hi.

Bangteng hileh hiailam a hoih a, hiailam a hoihkei chihdi a omkei. Nasepna na chu mimal attitude/interest ah a kinga. Govt. nasep na ut mahmah a, lehkha sim petmah in non gelhkhe ta a, na hon sep tak in na lunglutna/nuam na sek chi ana hikei maithei. Ahi keile tua BPO a nasepna tu’n nuam nasa mahmah a, himahleh na hong upat nung in nuam nasa nawnkei maithei.

A tawpna din ah ka gen ut pen ahihle power na deihle Civil Service (IAS, IPS, etc) ah lut inla, sum (money) na deihle private sector ah lut in. Civil Service khawng a lutzou te adin sum-le-pai in a leitheihlouh mipi adia naseptheihna power pen etlahhuai mahmah hi. Govt. hi’n private/BPOs hitaleh I sepna peuhpeuh a ginom tak le kuhkal tak a sem in a sang lam mah tum tinten in I gam-le-nam adia pan theihna chiat ah pang le maw.

[Siamsin Bulletin New Year Special Issue 2008]

================

www.zogam.com

No comments:

Post a Comment