Friday, April 25, 2008

Asiengthou Kitênna

Tungnung, Zamlunmang Zou

Tam I thulû, asiengthou kitênna ichi, Delhi a umte di’n poimaw sêngsih nanleh nikhat nichie nam lamkai dîngte ihi man un, ngaidan themkhat nei poimaw kasa hi. Tam ngaidante adih kim sipsep hi kachi sih a, ahoijaw dîng ahikha leh china tawh hing kigiel ahi.

Tulai dânsiengthoua kitên dânte adih leh ipupa tawndân isahkha leh hilai zanglou, mângkângte tawndan kilasawn in tuasânga huoisejaw a kibawl suh dêp nalai. Thupitah a kitên jieha lawching leh Pasian kipâ hisamlou in, Ama deina banga siengthou leh jâtât ahi theina di’a dânsiengthou poimaw ahijaw hi.

Lietute:

Ahi dîng mawng banga kitêng chin in mounu-le-moupa lietu ichi phuot uh, hei a hing kipan leh koite’n anapatkhiet uh e chî etchien poimaw hi. Tapidaw hing lût chîllai in mângkâng misionaryte’n tapidaw suoh masa, kitêng dîngte mipi-le-Pasian mâi a akitênsah sawm chieng un, amawl nalai, ipi-le-pute’n zumnân nala uhi. Tuachi’n a lawmhoipên tuoh uh zum selna di’n apang tuoh u’ah anadingsah uhi. Hun hingpeijel in tampên ahi dîng mawng leh I tawndân bang in kipawng jui denta hi. Tulai lah koi kizum chi umnawnlou a, poimaw nawnlou himei lou di? Tuachia a têchî dîng ichi leh Pasian thau nilsa, Pastor ahilou leh kitêng tegêl nu-le-pate khel a hoi koi aum diei? Laitheideute’n tamte atheisiem nailoute mopsawn hunta ahi.

Moupuon:

Kitênna puon chia ina ngaisâng uh, a dânsiengthou sâng in tahsa tung kizepna I ngaisâng jawta uhi. Moupuon siljoulou di thou thou dânsiengthou a kitên bange aphattuomna chipawl bang ki um theita. Moupuon chi’a I ngaisâng, puonvâm setsot, zol ngîngêite sillou a, eima jât puonte sil a kitên thei ahilam theilou in, khenkhat in, neilou sâsâ’n eima kizepna dîng gêntâlou, alietute adîng zong neilou pum pum in kiguon vevaw nalai hi. Kitên chienga moupa leh aliepa’n coat suit kibang silteitei dîng hi sese lou, tualeh mounu leh alienu’n zong puonvâm setsot akibang sese sil a pâh chituomtuom tawi sese dîng chi hikhol loudan ahi. Tampen Bible a zong umlou, itawndân a zong umlou. Tua kipiehtua zieha ki îtna khangdeu chi zong hituon lou, kikhen dîng kisate zong kikhen nawnlou chi umtuom lou hi. Kipieh lou jieha kikhen zong um tuomlou. Zungbu kipiehtuo sâng in siengthouna leh ginumna kipetuo theilei manpha jaw tham diing dan ahi.

Ajângkhai:

Tulai michin eima nâtawh kibuoi chiet theita, hun awng nei kitam nawnlou ahiman in, ei jî/pasal nei dîng jieha midang hun gûhsah/suhbuoi chite ngol vai asuohta hi. Kitêng dîng tegel innkuon toh Pastor in a’ng uopleh huntawh tham hi. Nidanglai bang a gam lapipi apat mi kidelsah chite tulai peisêng nawnlou ahita hi. Jîngtha, Nitatha ahilouleh naikâl kimkhat sunga zong kitênna jawthei tham ahi. Eima kitên jieha miteng suhbuoi chite tawpsan hun ahita hi.

Kijawltai:

Khenkhat dân siengthou chingjou kisalou in ana kijawltai tama uleh, atamjawte pen tam atung a jieh ahideu tângpi hi. Aneijou leh a meikhu liendeute’n ‘UL’ jêna ji leh pasal nei, nei-le-lam tâhlatna ni’a kizangta, I gam sung I et chienga lah tua bang kibawl kim jou naisamlou ahiman in, joulou nanâhna chu, mi bawldân vatup teitei eima kisuhmuolphouna suohthei ahi man in, abailam leh ajângkhaipen Jânsienthou (kijawltai) alampi umsun asuohta hi.

Tuabân ah, nu-le-pa khenkhatte leuleu lah, ama’u thulou thu salou, a tate’n ngaijawng a’ng nei leh, kitênsawm zong hinailou napi uh, hitheilou dih chi’a PONG sapawl, tuami tawh nakitên leh khumi, tuomi zong hing chithei sih vateh, ki inn khen di himei, hing thei nave chin chipawl. Nungâh-le-tangval kâl a kingaina khangsah thei changchang. Tuate’n ahunlou a kijawltaina tunthei giep hi.

1 comment:

  1. Ka giel siemlou hang in, tam atung a kiten daan ding ki gente ka dei lam ahi hi. Bol hoi chie, hing giel be zel tuo.

    -Upa Haulam, Shillong

    ReplyDelete