Sunday, January 04, 2009

THEOLOGY OF KUKI GAM

- Onkhothang Haokip, Bangalore

“Semtil in Pathen in VAN le LEISET ahin sem tai” (Gen. 1:1). Mi phabep in GAM le nam thu hi thingnoimi ho bouvin asei diudan in inagel jiuvin ahi. Hou natong hon jong asei diu kilom isapouvin ahi. Lhagao thu toh akikal e jong itiuvin ahi.

Ahile Bible in GAM thu hi asei khah lou ham? Bible pomte/juite ihijeh un Bible a kon veleuhen GAM thu hi ihedthei pen diu katahsanin ahi. Pathen in VAN le LEISET asem hi Kukite ding jong ahi. Chule mihem hi TAHSA le LHAGAO mi akihin hijeh a chu leisetna jong GAM neilou khoh ahin van a jong GAM neilou khoh ahi. Hichi GAM mutheina dia hi Politicians (lamkai) hole kiloikhomnaho keu hilouvin Hou natong hole mimal in jong panmun anei cheh ahiye.

Bible a kon in vengal leuhen, Pathen in mihem anasem masang chun thil ijakai anasemsoh keiyin ahi. Athilsemho lungmit hahkeuva ivetleh ni nga sunga thil kisem jouse khu Ama loupina ding le mihem in ahinpi dinga kisem ahisoh keiye. Chunga vah ho, leiset/gam, twi, thingna louna, hui, gamsa, chunga leng ganhingho chule adang dang ho hi asemjou phat a mihem ahinsem ahi. Hichie a aban ban a thil kisemdan (Order of Creation) hi ivet leh Pathen hi Pathen ngol ahipon thil ijakai sem; amasa ding le anukhah ding hethem, Amite neh ding, chah ding, hinna ding chule achenna diu GAM/LEISET sempa ahi (Genesis 1-2). A semsa amite lah a hi Kukite jong hi nam khat ahiuve.

Pathen in mihem, Adam le Eve ahinsem chaiya anatoh ding anapeh masah pen chu honlei (GAMleiset) lho/nga ding chu ahi (Gen. 2-3). Cain in a suopipa, Abel atha jouva avavei jong chun Pathen in achenna dingin Eden GAM sah-solam gamkaiya chun Nod kiti GAM khat anagonpeh ngal in ahi (Gen. 4:16). Noah twisanglet jouvin Nimrod kitipa chun Shinar GAM le avel a chun lenggam ananeipan tan, GAM ngailut je mihem lungthim ah anaum pantai tithei jeng ahi (Gen. 10:8-12). Hichi jou hin Pathen in Canaan mite ding jong GAM anapen, Noah chate; Ham, Shem chilhah dingin jong GAM anapen (Gen.Gen. 10:19-32), Egypt mite jong GAM anapen (Gen.21:21), Esau chilhahte jong chu GAM anapen ahi (Gen. 36:8ff). Peleg khanglaiyin leiset chu aGAM aGAM (continent) in ahung kihomkhen pan e (Gen. 10:25). Phad chomkhat jouva leiset mihem ten Pathen thupeh (leisetna kithejal ding, Gen. 1:28; 9:1) ngai louva akipunkhom uva khopi sangtah anasah jeh un Pathen lung anadeujah in a khopi sah uchu ahinsuchim in, apao uh ahin suhchot peh in ahileh amun chu Babel (confuse) ahung kisahdoh in ahi. Hiche jouva pat chun mihem hon ada acham louvun munchom chom’a GAM ahin kihol un leiset pumpia ahung kithechen tauvin ahi (Gen. 11:1-9). Pathen in LEISET hi mihem dinga anasem chu mihem ten chenna ananei lou jeh uva Pathen analung hang kha ahi.

Khang ahung kitawl jep in ahileh I Pathen uvin I-pu u Abraham chun Chaldea GAM a Ur khopi a kon in ahin koudoh in Canaan GAM (midangte GAM chu) kapeh ding nahi tin anathupeh tan, pe jong anape tah beh in ahi (Gen. 11:31-12:7). Hiche Canaan GAM hi Pathen in avel vel in Abraham koma ana kitem in ama (Abraham) seh hilouvin achilhah te jousea ding in jong ana namdet peh jing in ahi (Gen.13:17;22; 15:7,18; 26:3; 35:12, 50:24, etc). Hiche Canaan GAM hi amasa chun Canaan mitea ana hijong le tua hi Pathen in Abraham le achilhahte apeh ahitai. Abraham chu Chaldea GAM mi hijongle Pathen in apehna GAM chu lung sa-iih lou hel a ana jot ahi.

Kukite jong hoiya hungkon hijong leuhen tua ichennau GAM hi eihoa ahin mundang galdot louva pha ahi. Kasei lona chu, tulaiyin mi kimkhat in Kukite hi China GAM a hung kon ihiuve/ Israel GAMa kon hungkon ihiuve itiuvin China GAMa KUKIGAM del ding kilom leuvin akilangdoh jin ahi. Chuti behseh thei jong ahipoi. Abraham jong Chaldea pan ahivanga Pathen in amadia akoipeh GAM um ahin hia chu cheng jeng ahi. Atahmong in Kukite tua ichennau GAM ihunglut u thusim hi lekha jih phabep in 17th, 18th, 19th century AD lah in asun jiuvin hichie hi dihmong hinam, geltoh deuva pha ahi. Dih ponte tia kasei jong ahideh pon, ana dih khahtah a ahijong leh tunia GAM idel nauva hichia hi base habol louva pha ahi. Hichi sanga luijo thusim ineihou joh hi ihaseiyuva phajo ding ahi. Ajeh chu AD 33 vella Manipur GAM a Kukiho jong leng anaum theiyuva Meilhei lengho toh ana kitho khom theiyu leh (Pooyas) chunga kiseipa hi suhtoh theiyin kagel in ahi. Ajeh chu migration pa hi isut nai val uleh GAM delte dia chu ikhochot (pansatna) diu hung lhasam khathei ahi.

Pathen in Moses chu Israel mite Egypt GAMa kona Canaan GAM chan puilhung din ana mangchan ahi (Ex. 3). Pathen in Amiten ateppehna GAM aluo diu anadeibehseh jeh ahi. Hijeh a chu Mose chu akoutho jenga thil kidang jong tamtah Moses khutna anabol ahi. Moses chu athanom jong ahipon, mibolthei jong anahipoi, ahin Pathen in Canaan GAM luo na dia lamkaiya analhendoh ahi. Moses chun Pakai thupeh anasuhkhel jeh in ama khel in Joshua chu ahintungdoh kit tan ahi (Joshua 1). Hichun Joshua lamkaina noiyin Canaan GAM chu anasat un GAM tep chu anachang tauve. Gamtep GAM alhun jou jengun jong (Judges khang in) agam u melmatea kon huhdohna din Pathen in lamkai tamtah (Gideon, Samson, Jepthah, etc ho) anatungdoh kitne (Judges). Judges ho khang ahung kichai jouvin Israel miten leng athum un ahileh Pathen in leng 40 val jen ana peuve. Hiche lengho (Saul, David, Solomon, Asa, etc.) chun a GAM u chu ana huh jing un chule ana keh len be jinguve. Hichia mudoh thei chu ahileh,

Pathen in Moses chu Israel mite chu GAM tep puilhung dia analhen doh a, Joshua chu GAM tep GAM sat ding (conquer) dia ana mancha a, Thutan vaihomho (Judges ho) chu GAM huh tup dia ana manchah a, chule Leng ho chu GAM kehlen dia ana manchah ahiye. Tulai Kukite lah a jong Moses banga Pathen in amanchah lamkai inei uve katinome. Hitia Pathen thaonu lamkai pha inei hou hin lunggel tampi senga in le lou dalha a athi ahin kibanga kimangcha ahitauvin mipi lama kona tilkhouna le tosotna aum jing ding hi amaho le inampiu hatna hidin tahsan aneopoi. Kidopto phat le kihuto phat ahitai, newspaper/kif dunga lamkaiho idem dem khah uleh eiho dia pap anahikha ding ahi.

Amahon sacrifice abol nau asan dan gelpeh louva eihon imalou theh a mipi lah a inielkal khah diu iti alhaset tadiuvem ti jong geldoh jep angaiye. Amaho jouse hi Kukite GAM muna dia Pathen in eitundoh peh u ahiye. Atahmong in kum phabep majep a pat in Kukite sunga hin kipunkhom kitna hui hatah in ahung nung pantan ibonchauvin ihesoh keiyun ahi. Hiche hi Lamkai ineihou Pathen in ahin manchah jal jong hintin hatah a ikithangatpi diu ngai jing ahi.

Israelte thusim a kon chomcha veleuhen, lengte khanglai chun Themgao tamtah jong anaum un amaho chun Israel miten Pathen lunglam ato lou uleh a GAM u mikhut na kipedoh ding ahi tin gaothu anasei jing kit un ahi. Atah mong in Israel miten Pathen lung alhai tah lou jeh un Pathen in Israel sahlam gamkai sese chu 722 BC chun Assyria mite khut a ana pedoh in (2 Kings 17:1-6) noilam gamkaise se chu 586 BC kum in Babylon lengpa, Nebuchadnezzar khut ah anapedoh kitleutan ahi (2 Kings 25). Hichun Israel ten a GAM u kum 70 anachaan tauve. Medo-Persia mite ahung let phat un Cyrus lengpa phalna noiyin Canaan GAM ahung kinungle kit un a GAM u sagohkeuva anaum chu hakan ana kacham un ahi. Ahin 326 BC vella Alexander the Great lamkaina noiya Greek mite world super power ahung hi phat un Israel miten a GAM u ana kihuhtup jou tapouvin Greek mite khut noiya anaum kit tauve.. Intertestament Period (Old Testament le New Testament kikah a kum 400 sung) in jong Israel miten a GAM ule a HOU u huh nan gal ana nei jingun ahi (e.g. Maccabeus Revolt). A GAM u ana ngailut lheh jeng vang un Rome mite ahung let doh kit uleh akhoh cheh cheh in mi noiya anaum jing kit tauvin kum sangni lhingdeh pi a GAM gi u anakigit doh peh thei pouvin nahchangsal in 1948 kum in chamlhatna ahin neidoh un ahi. Ahile tun vang hai nom dom tauvin te iti jong leh tuni chan in a GAM u min aduchat peh jing jeh un Israel GAM ah tunichan in gal athip lam akihe lhom lheh in ahi. Hichia kona kimu doh chu ahileh Pathen in GAM hi mihem te apeh ahin, akiven them diu jong adei ahi. Ahinlah Pathen lung lam ato lou tenguleh aGAM u mikhut a um thei ahiye. Kukite GAM jong mikhut noiya aum hi sotval val ahitai. Aducha la tam tama ma jeng Kukite la ana khangdoh thei mong mong lou ahiuve.

Ahinlah khat touvin KUKI-GAM le Bible/ Pathen thu ipi akisamkaina um em titheiyunte. Pathen ihoujeh uva/ ipenthah tah jeh uva GAM thu hi iseilou diu hitam? Chuti ponte! Pathen in athilsem jouse hi amite dia asem ahiye. Hiche amite chu Kukite jong hi ihiuve. GAM Leiset jong asem ahin hiche GAM Leiset jong chu Kukite dia anasemsa ahitai ti ahi, ajeh chu Pathen in mihem (including Kukite) hi aneh ding, a sil ding, chule a chenna ding GAM asemlou hile ana sem louhel ding ahiye. LEISET hi sapte/kolte/ meilheite/ nagate ding jengseh ahipoi, Kukite a ding jong ahin hiche iGAM uhi eihon ikiholdoh uva min jong eijapeh diu angaiye. Hichi i GAM diu chu Israel te bangin Pathen in direct revelation in eina seipeh hih jongleu kangkrul a ABC inasut thei masang un Pathen in Missionary ho le Britishte, mihem jatchom chom, chule thusim dang dang mangchan iGAM u eina seipeh tauve. I GAM u min record einabolpeh hou veleuhen-G.A. Grierson, C.I.E., Ph.D., D. Litt, I.C.S. in a lekhabu, Linguistic Survey of India: Tibeto-Burman Family, Kuki-Chin and Burman groups, Vol. 3, Part 3. (Delhi: Motilal Banarsidas, 1904, p. 2) a hitin asune:
“The territory inhabited by the Kuki-Chin tribes extends from Naga Hills in the North down into the Sandoway District of Burma in the South, from the Myattha River in the East, almost to the Bay of Bengal in the West. It is almost entirely filled up by hills and mountain ridges, separated by deep valleys.

A great chain of mountains suddenly rises from the plains of Eastern Bengal, about 220 miles north of Calcutta, and stretches eastward in a bordering mass of spurs and ridges, called successively the Garo, Khasia and Naga Hills. The elevation of the highest points increases toward the east from about 3,000 feet in the Garo Hills to 8,000 and 9,000 in the region of Manipur. These chain mergers, in the east, into spurs,which the Himalayas shoot out from the north of Assam towards the south. From here, a great mass of mountain ridges start southwards, inclosing the alluvial valley of Manipur, and hence spreads out westward to the south of sylhet. It then runs due north and south, with cross ridges of smaller elevation through the districts known as the Chin Hills, the Lushai Hills, Hill Tepperah, and the Chittagong Hill Tracts.

Farther south the mountainous region continues, through the Arakan Hill tracks, and the Arakan Yoma, until it finally sinks into the sea at cape Negrais, the total of the range being some 700 miles. The greatest elevation is found to the north of Manipur. Thence, it gradually diminishes towards the south. Where the ridge enters the north of Arakan it again raises with summits upwards of 8,000 feet high, and here a mass of spurs is thrown off in all directions. Towards the south, the western off-shoots diminish in length, leaving a track of alluvial land between them and the sea, while in the north the eastern off-shoots of the Arakan Yoma run down to the banks of Irrawady. This vast mountainous region, from the Jaintia and Naga Hills in the north, is the home of the Kuki-Chin tribes. We find them, besides, in the valley of Manipur, and, in small settlements, in the Cachar plains and Sylhet”

Encyclopedia Britannica (1929, Vol 13) in hiticha hin eina melchih peh uve, “‘Kuki,’ a name given to a group of tribes inhabiting both sides of the mountains dividing Assam and Bengal from Burma, south of the Namtaleik River.” Chule The Encyclopedia Americana (Vol. 16, 1947, p. 553) in jong eina khohsah lheh un hiti hin eina jelut peh kit un ahi, “‘Kuki,’ a tribe living in the mountain regions between Lower Bengal and Upper Burma.” Melchih na tampi lah a hichi ho thum chu itahlang u ahiye. Kukite lah a Pu PS chun alekhabu sut, Zale’n-gam: the Kuki Nation (2008) le article phabep ah Kukite GAM (Zale’n GAM) chu hitobang hin agei aheh in ahi- The territory of the Kukis can be sketched out from three different independent countries. In Burma, Kuki territory includes the river Chindwin covering regions towards the west bordering India; in the North, the river Nantalit, and to the South stretching to the Chin State. In India, the
Manipur Hill Districts; in the state of Nagaland, Kanjang and Akhen in Phek District, the Athibung Sub-Division, in Dimapur District; in Assam Karbi-Anglong, North Cachar Hills and Halflong; Tripura; and in Bangaladesh parts of the Chittagong Hill Tracts. Chunga imu dungjuiyun Kukite GAM chu akicheh lheh tan ahi. Hiche GAM hi Kukitea dia Pathen in semtila leisetna ium laiseuva ichenna diuva einaholpeh uchu ahimonge tithei nalampi ineitauve (Acts 17:25ff).

Pathen in mihem hi GAM toh aseptha ahi, chule Kukite GAM jong aum monge ti ahileh itidana tuchana GAM kinei lou ham chule itidol in hol leuhen imu thei diuvem ti hi gelthei tah ahitai. GAMtum inanei lou uhi Pathen inahed loujeh u himaitheiyintin, ipi hile inanei lou uchu gellhuh hahsa jong leh Pathen in eihodia phajo agon hinte tia igel diu himaiyinte. Ajeh chu gal tamtah ihin neiyuva, gentheina tamtah ihin thoh uva, chule minoiya kum tam tah ihung um jou uva hi GAM neilou akhohdan le kipumhat lou akhoh dan ihin kihed doh thei bep u ahi. Ahinlah iti hol leuhen iGAM u imu diuvem tia hin Pathen toh ihol khom uleh imupen diu ahi tivang seitah tah a seithei ahi. Moses chun a nam mipa angailut jeh in Egypt gama chun Egypt mipa chu anathat in ahi.

Ahinlah hichu Pathen lunglam ahipon ahi. Kum 40 jouvin Pathen in Egypt GAM ah thilkidang tamtah ahinbol in Egypt insunga chapa tahpen jouse chu Vantil in ahinthat gamhel tan chuban in Twipi san a chun Pharaoh sepai jouse anasugamhel kit in Israel mite chu damsel chan aGAM u anakijot tauve (Exodus 1-15). Pathen in gal anasat pih u ahin Moses in anasat chu imachan anapangpoi. Joshua in gal anajo a Canaan GAM analuo thei nau jong chu Pathen thu toh kitoh a analamkaiya Pathen umpina ananei jeh ahiye (Johsua 1). Pathen apan tengleh khopi lentah tah (Sodom le Gomorrah) ho jong malchame kham chang anasah jilouvu ahin ahin Pathen apanji louteng khopi neo (Ai khopi) tobang ho jong chu anathatlel jiu ahi. Bible a hin gal kidouna atam mama jengin ahi. Ahin galjou ho hi ivet leh Pathen jal ahisoh keiye. Lengho jong chu Pathen in kicha hih in namelmaho khu nangma khut a kapeh doh sa ahitai, chenlang gasubeiyin ati jing ahin hijeh a chu gal anajo jiu ahi. Gentile te (Assyrians, Babylonians etc) jong chu Pathen in amanchah teng gal anajo kit thouvu ahi. Hichi iseidoh nom uchu ahileh, Kukiten jong GAM iluona diuva hi eiho thal le hem, chihna le thepna ngen isuon uva ahileh imacha ithaikoh louhel diu ahi. Ahin Pathen toh ipan khom uva, Ama a ikison uva, chule Aman eipanpeh tenguleh imubep diu ahi. Pathen in imelma teu eiho khut a eipeh doh tenguleh gal ijo diu ahibouve. Kukite GAM chu Pathen sem ahin, asempan eipeh diu bou ahi. Leiset a leng le lalte chule neile gou jouse jong hi Ama khut a umsohkei ahiye (Psalms 40:1). Hichi thuguh hi geldoh puma Lamkaihon jong eilamkai jing uleh itinama jong le Pathen in eipanpi tei diu lolhina ajong inei diu ahiye.

Pathen in eiumpiuva eikithopi uleh GAM imudiu ahidan isei tauvin ahi. Tun ipi tileh Pathen in eipanpi thei diu ham ti vekit ute. Hichie thua hi Pathen natong hon role lentah aneiyu ahiye.. Eiho dinmun in vang Pathen natong khat touvin nampi thu ahin minphah leh mipengthah lou/tahsa ngailu dan in igelun ahi. Khat touvin namthu toh kisaiya thu asei ham ahilou le article ahinsut le thingnoi songnoi to ivetchep jiuvin ahi. Pathen natong mitamtah jong chutia a lunggel tamtah uma lhagao lhagoa lhagao thu bou ti ngen ihiuvin ahi. Hichi hi themkhat vet toh ngaiphot ahi.

Moses chu koiham? Pathen sohpa ahin Israelte puidoh a anapang ahi. Israelte gamthip gam a anakikai laiyuva chu koiham analamkai? Thempuho hiuva ahi. Jordan vadung apal uva chu koiholoi chu masapen uvem? Thempu ho, Pathen thingkong puho hiuva ahi. Sodom le Gomorah kisuhchima chu koiho lamkaiyu ham? Thempuho hiuva ahi. Leng hon gitlou abol tengule ana phohtoh le ana lamhil chu koiho ham? Themgaoho ahiuve. Mipite achonset tenguleh chonset thoidamna kin anabol chu koiho ham? Thempu ho ahiuve. India GAM neina dia mipi lung ana suthou chu koiho ham? Sakho natongho ahiuve. Hichia hi Kuki hou natong hon Politics bol uhen/seiyu hen/kop uhen tina ahipoi. GAM kiti hi amanlut dan, Pathen thilpeh ahidan phatea ihed uva akineidoh tengleh i Pathen houdan u jong tua sanga gamchenga ihatjoh diu ho ihed uva kul tah ahi. Gahsei jeng din GAMtum inei lou jeh uvin phad jousen gal inei jingun ahi. Hiche gal inei tenguleh inchen khochen abonchan asukha jin hichun Houbung/ Hou thu nasa tah in atongkha thou thouvin, Houbung tampi amang jin, Pathen natong tamtah anatohna gamkaiya lut theilou le amite lhagao an pejoulou ium jiuvin ahi. GAM tum nei hitaleu hen hiho jouse hi ineilou diu dol ahitai. GAM tum nei lou hin thil tamtah atohkhah ahin hijeh a chu panlah cheh a pha ahi. Hou natong hon Bible thu kicheh tah a ahed uva, ahil uva mi apuiyu leh nampi a dia tahsa le lhagao damna ahin hichun gotna tamtah a kon eihoidoh diu Pathen panpi na jong ichan thei diu ahi. Tutua idin mun uhi Pathen titah lou mihem in jong eipanpi nomlou u ahitai. Pathen natong (adeh a trained theologians) hon thil tamtah a role alah diu um jing nalai ahiye. Hiche thua hin Kuki chate Serampore College a theology simhon a thesis sutna houvah Kuki to kisaiyin thu ahasut un pachat aumlheh jenguve. Gah belap din, tutua ineiyu Lamka lama TAONA MOL ho, Ahthibung a Elijah Maicham, Motbunga Bethel Prayer Mountain, Kuki Nampi Taona, chule Houbung tina aphad bih bih a angol taona a Nampia dia itaona hou hin nasatah a eidop u ahin, tubana jong eihin mapui jing nalai diu ahiye. Pathen natong hon eiho jouse hi Pathen toh eikivopsah thei diu hi poimo lheh jeng ahin tua Pathen toh kivop thei behseh louva iumu hi dei umloutah ahin imachal thei lounau jong ahiye. Tunia iseidoh houhin tua pat a GAM thu hi Pathen thu toh akikalna aumpoi ti ihedchet nau ahiding katahsane. GAM thu akiseileh mi themkhat ana nuoh lei leihon jong igelphat diu dei aumin, ipilaitah chu keima panmun ham tijoh ikiholdoh diu dei aumin ahi. Pathen in VAN le LEISET asem hi Kukite dia jong asem ahi ti hi suhmil poutin thase poute. Hou natong hon role anei bang un society chom chom hon jong role lentah aneicheh uve. Kho le veng chom chom, khopi chom chom, gam chom chom a ikiloikhomna houhin amun cheh uva pan alah thei cheh un kagel e. Kiloikhomna titah louva jong mimal a iumnau cheh a pan ilah cheh diu dei aumval jeng in ahi. Asei theiyin aseiya, asun/ajih theiyin ajih a, apetheiyin apeh a, chule atongtheiyin atoh phad chu tu ikhangu hi ahitai. Nampi GAM ding ahin Nam pumpi aboi/apan aphan ahi. Pathen Lekhabu in ipi aseiyem, “... Pathen in mihem hi ahinna hu, hinkho, le thil jouse apeh a, leiset chung losoh dia mihem khat a kona namtin asemdoh a, GAMgi jong apeh soh ahi. Chuti hen hileh Pathen chu gamla lou hijong le mihem/namtin in agamsung uva chu Pathen akimuthei diu ahiye” (Acts 17:25-27, NASB a kona translate kabol ahi).

Isuhmil loudiuva dei um chu ahileh Kukite GAM ding hi Leisetna hi kichai jeng ahipoi. Pathen hin leisetna iGAM diu eigon peh u titah louva jong VANGAM jong eigonpeh uh ahiye. Pathen apha tave. Leisetna GAM hi leiset mihing ihijeh uva aloutheilou chu ahin VANGAM hi leiset hinkho kichai jouva ivou uh akikhel soh teng ichenna diu GAM chu ahin ahi. Hiche GAM iluo theina diuva hi Pathen in leiset kisem masanga pat a tohgon ananei ahitai. Eden hon a Adam le Eve in Pathen thupeh ananit lhon lou chun Pathen in Messiah jal’a them channa ding thupeh anape paingal in ahi (Gen. 3:15). Pathen in Abraham koma kitepna anei chun GAM (land) seh seh ahipoun ahin a chilhahte jouse lhagaova phatthei achan diu jong anatep peh ahi (Gen. 12:1-3). Messiah in jong van a akal tou kon in a seijuiho koma chun ‘lungkham hih un kapa ina chenna ding tamtah aume, keima nangho ding inmun sem’a chieding kahin kahung kile kit ding nangho jouse kahung pui kit ding nahiuve,’ anatin ahi (John 14:1-3). Old Testament khanga Pathen tahsana anathiho jong chun chunga um GAM kitepna phajo chu anagaldot jingu ahi. Amaho chu leisetna hi kholzina ana kigeluva chunglam GAM ana lamkat jingu ahiye (Hebrews 11:13-16).

Hiche GAM chu lotheina ding togon um jeng jong le leiset mihem jouse chonse ahitah jeh chun koimacha aluo thei ding anaum poun ahi (Romans 3:10-23). Hitobanga mihemte thina muthima aumuva GAM luo lou dia anaum laitah uva hi Messiah chu amite lhatdoh dia hung ahi (Romans 5:6; Galatians 4:4-5; John 1:14). VANGAM hi Pathen in eisempeh u ahin aluo theina dia jong Messiah in kot eihondoh peh sohkeiyu ahitai (John 3:16; 14:6; Mark 10:45). Ahinlah GAM luotheina kot akihon jeng vang in mijouse alut dehpoi. Mi pengthah ho bou lut theiyu ahi (John 3:1-5). Hiche GAM a hi thal le hem, chihna le thepna, haona le thildang tampin eipuilut theiyu ahipon Messiah tahsan vanga kilut thei ahi (John 3:36; Romans 3:21-31; Acts 16:31).

Hiche tahsan thu hi Kukite lah a (e.g. Pu Nehseh Chongloi, Pu Ngulhao Thomsong) 1908 vela patna chu ana kiseipan a Houbung jong (e.g. Senvon Houbung) 1910 apatna aban bana hung kiphutdoh doh a tua hi 95% chunglam hi Christian sakho a iumu ahitai. Christian mi kitam jong le Christa/Messiah a hinna nei dihtah, VANGAM lut ding Kukite mi ijat ilhingjou diuvem tihi kidoh thei tah khat ahi. Hichi thua hin Hou natongho role lentah aumkit in ahi. Amaho jala tahsan thua imachal jingu ahin tubana jong hatah a pan alah najal uva VANGAM lut ding mitampi eisembe peh diu kinep umtah ahi. Akhohtah khat chu tulaiyin tahsan thu jong atam val behseh tan koisei hi dih a koisei hi dih louham tihi mipi ho aboiden tan vangset aumlheh jenge. Thuhil lhem atam tan, theology sim jong akitam leh thunoh atam deu deu abang kit tan VANGAM thu jong kihaseipoh lou toh akilou tai. A ipi chu hileh hou natong ho role alen lheh jenge. Pathen thu kichehtah/dihtah isap phong diu akul e.

Hichie thua hin private Bible colleges phabep hon expository preaching ahabol un pachat aumlheh uvin ahi.

Theologians/ hou natongho jengseh hideh louvin midang dang hon jong Pakai GAM lut thei na dingin role lentah inei kit thou uve. Apetheiyin apeh a, asa theiyin asah a, atao thei ataova, pan nathei theiya ipankhom phat u ahitai. Leiset chunga inatoh hou hi VANGAM a tohman ikisan kit nahlai diu ahijeh in Pakai Lenggama dia ipan nahou hi ina kisih louhel diu ahiye (Matthew 25:34-40). GAM luo theina dia na itoh hou hi ichim loudiu ikithah til be diu dei aumjingin ahi.

VAN le LEISET hi Pathen sem ahi. Pathen in leiya jong van a jong GAM eigonpeh u ahin hichu ichan natei diuva pan ilah cheh diu akul jingin ahi.

_______

Bible hi main text a kamanchah ahin kahedkhel le emphasise kabol behseh uminte tia kagelna jong aume. Theology of Kuki Gam kati jeh leh tulaiya GAM le nam thua Hou natongho apannau lentah um kasah jeh a amaho thu kahasei thim kit ahi. Koitobang in seikhel le gelkhel ho Bible ma maa eisuhdih pehthei leh vangpha kakisah ding ahi. -KukiForum

Reblog this post [with Zemanta]

1 comment:

  1. I am very sorry to say that i see nothing relevent in Onkhothang Haokip article nor gain any knowledge .Sounds like preaching voilence like the ongoin

    ReplyDelete