Tuesday, June 26, 2007

Zo/Zou Spelling Zatdan Thu (Belapna)

Kawlgam a ZO kizatdan leh India lam a ZOU kizatdan toh kisai ngaidan mi tampi'n a gen zou ta hi. I houlimnate ka sim a, kumpi ni nuai a hun sawtpi kikhenna in "communication gap" khenkhat piangsah ta hi,chi muthei ahi.India lam a Zo/Zou kampaute'n pen ZO chi spelling leh ZOU chi Kumpi theipina min zang khawm thei zel uhi.

Etsahna di'n "Zoveng" ahilouleh "Zomi Colony" ah ZOU kizang lou hi. Hinanleh Tribe Certificate leh min gelhna ah ZOU chi kizang gige hi. Manipur a Zou kampau tam zawh in Kawlgam a a-unaute un ZO chi spelling maimai azat lam, thei kha lou ding uhi. Kawlgam lam apat hing kipan te'n zong India a ZO leh ZOU kizang ton (khawm) ahidan a thei kha lou tampi ma om ding hi.

Communication Gap a om lam kithei chian deudeu hi. Kum sawtpi kihou nonlou a om sanggam ni a kihouleh bilbing leh bilbing kihou ma bang uhi.India a ZOU kampaute Schedule Tribe dinmun a muna pen Kawllam unaute khenkhat in Pu Gougin nasep hi din a gingta uhi.

Pu Gougin pen United Zomi Organisation (UZO) leh Zomi National Congress (ZNC)chite a pan analah hang in, ZOU "tribe recognition" a a-panlam kithei kha lou hi. Tribe recognition hun kihong laitah ahi chi thei in, 1953 apat India a Zou te'n tribe recognition na del ua, 1956 in lochinna a mu uhi. Tami toh kisai a Memorandum lai-atpa ahileh Khupkhosoi Tungnung ahia, Pu Semkhopau leh Pu Thonghang in ana thuap tou uhi.India a Scheduled Tribe dinmun minam zou sia leh a dei ta pouma kipe mawh hi lou hi.

ZOU chia kumpi theipina 1956 kum a kimu pen minam lochinna khat a kingaisun ahi. Etsahna din, unau Tedim Chin te'nIndia a "tribe" dinmun a ngetna uh sawtpi hi ta a, hinanleh tuni tan in recognise kibawl lou hi. Tualeh Manipur Kumpi in Taan 10 (class X) tan a sim din Zou Major Indian Language in pom a, Taan 12 tan a sin thei pai dia lamet ahi. Manipur ah singtangmi kampau 34 bang om thei a, hinanleh Manipur Kumpi in Taan 10 tan a sinthei dia phalna a piah tawm mama hi. Naga hamte sim lou in, Paite, Thadou, Hmar leh Zou maimai hina bou hi.Tualeh ZO chi min pen UNO ah Zo Re-Inification Organisation (ZORO)kitheipina min ahi. Champhai Convention (1955) in Kawlgam, Bangladesh leh India a Zomi, Kuki, Mizo leh khovel a Zo minam zousia in chikim-namkim tui bang kigawmna din ZO min na thukim zou ta uhi:

"Now, therefore, the Zo Re-Unification Organisation (ZORO) looks to the United Nations and appeal to world leaders to focus their attention to the less known but just struggle of Zo people ..."[Memorandum submitted to the United Nations by ZORO, 20 May 1995]Tualeh India leh Burma a laibu kigel zousia in ZO chi min pen "Zou tribe" genna hilou in kipumkhatna min (generic term) in zang uhi:

1. Gougin, T., "DISCOVERY OF ZO LAND" (1980)

2. Khup Za Go,"BIBLE TRANSLATIONS AMONG THE ZO PEOPLE" (1996)

3. Kipgen, Mangkhosat,"CHRISTIANITY AND ZO CULTURE"

4. L. Keivom, "ZORAM KHOVEL" (1991)

5. Sing Khaw Khai, "ZO PEOPLE AND THEIR CULTURE" (1994)

6. Vumson, "ZO HISTORY" [n.d.]

Tami laigelh pumpi ah "Zo" chi min pen Zou "tribe" genna hilou in,Zo kichi Mizo,Zomi leh Chin-Kuki nam pumpi genna in kizang hi.Mikhen khat in Pu Zo min pen Zou hilou hi, chi'n khau pan mama uhi. Adihtah in, Pu Zo min geldan dih "original" khat om hi chi record kinei lou hi. Tedim Chin spelling system ah "O" pen "OU" bang in ging hi. B.S Carey in "The Chin Hills" (1896) Vol I sung ah Zo/Zou spelling pen "Yo" chin na gelh hi. "O" pen "OU" dan in ging sah a, Tedim Chin spelling system toh kithakhat hi. Carey in "Zo" chi spelling zang kha lou a, Cerey "Jo" pen a dih zawh china pen hi tuam lou hi: "Soltes, Yos, and Kanhows are practically one people ...

These Yos as well as the Thados and Nwites are called by the Manipuris Kukis or Khongjais ..." Carey in minam min Sukte leh Kamhau zong dihtah in spelling gelh tuan lou a, tua hun 1896 in spelling dih zong kibawl nai lou hi. Spelling dih leh dih lou a omsa Pu Zo in laibu sung a a-khum hi bai lou hi. O leh OU spelling Tedim system leh India a Zou kampaute OU spelling system a kikhia ahi lel hi."Nou a dih lou, kou a dih" chi pen lungsim neu vai hi. Adih leh dih lou thu gen ding hi lou in, spelling kibang sah vai, chi ding ahi bou hi. A kibat ding zong dei huai a, zong kibat sah thei tham ahi. Thakhat in kithukim thei sih nanlei, awlawl in laigelh dan kibang bawl thei ahi. Kawlgam leh India a Zo/Zou kampau mi tampi in spelling kibang lou a i minam min kigelh a hilam thei lou ding hi. Amasa a i buaina (problem) theikhiatna pen khantouna khat ahi pai hi.

Yours sincerely,

David Vumlallian Zou

------------------
School of Geography Queen's University Belfast BT7 1NN, Belfast Northern Ireland, UK

No comments:

Post a Comment