Thursday, May 03, 2007

Kichamna Lhacha Natoh: Chamna Lampi (The ministry of reconciliation: the way to peace )


Onkhothang Haokip, BTh, (MTh)-ACA
Editor, Lekha-Thot, Bangalore
--------------------------------------------------------
(1 Cor. 5:18-21; Col.1:15-22)

Mihem tamtah in hedmanlou kah in hinkho hi lamdang tah in ana kimangdoh khajin ahi. I thusei hole inatoh I thilboulho adih lou teng loile gol ahilouleh midang tampi lungthim ana kisuna kha jin ahi. Hiteng chuleh iloi igol hon miphalou tin eihe den den jiuvin ahi. Ahinlah , kisuhnem’a isuhkhelho ngaidam kithum tah sangin kiletsahna leh tijatnan ilungthimmu alodimden jin isetnao ithaimil’un, jou ipan kit un ilungu ihahsah jiuvin iloipa ahilouleh iloinu ding chun thuphalou tamtah ngohna ding ihol jiuvin ahi.

Hiche jou tieng chuleh “ hichepa / hichenu chu alim alai zong kamunompoui, hou zong kahou nom poui” iti jiuvin ikikah uvah kimalmatna, kigamlatna aum jin , mikhat touvin kho hephalou hella iloipa/ iloinu chu ahin phatsei zong leh akijanom poun aphat louna iseijun, ama lam hinkho iseinoh peh un eima lampi ding bou ina kisei ong ong jiuvin ahi. Hiche tabang bang hin mihem tamtah le Pathen kikah ah kimalmatna aumin ahi. A chonsetna Pathen komna ngaidam thum tah sangin Pathen natoh ademmun, Pathen natongho asei seuvin Pathen asempau toh akikah uh agamla deu deu jengin ahi. Ahin mihem leh Pathen kikah-a kimalmatna subei chu KICHAMKITNA kiti thucheng hi ahin Pathen le mihem toh ikichamkit theina diu lampi noiya hin ana veuhite PATHEN IN KICHAM NA LHACHA NA ANA TONG E Pathen in vannoui mihemte jouse hi achonset nau lethuh louvin amatah toh anakicham sah in ahi.

A. IPI JEH A (Why?):

Ajehchu mijouse hi chonsea ahitai, chule Pathen lungsetna chu chang lel a ahitan (Rom 3: 23) Adam chonset jeh a chu mijouse chunga thina in vai ahop ahitai. (Rom 5: 12) lei mihente hin ama macham a kihuhhing na lampi imacha mong mong aneilou jeh a Pathen in ama gamtheng luo dia amatah in kichamkitna na ahin toh ahi. (Eph 2: 9)

B. ITI DOL IN (How):

Pathen in achapa jesu Christa chu michonse khela chonsea asima, achonsetna jouseu asuhbeiya ama tah toh akichamsah kit-uh ahi. (1cor5: 18). Mihem in asuhkhel jouse chu Pathen in angaidam jeh in kicham na aum in ahi. Vetsahnan Mr. X in Mr. Y komah thilphalou khat boltahen hileh Mr. Y chun Mr. X chung a lunghan na thei tha (right) aneiye. Ahin Mr. X le Mr. Y chu kichamkit ding hitaleh Mr.X in asetbolho jouse chu Mr. Y in angaidam peh le bou kichamkitna chu um ding ahi. Chubang chun Pathen in Christa jallin mihemte chonset angaidam in kichamkitna asemtai. Koi hile hiche Pathen in kichamkitna lhacha na atoh hichu Christa chu kei khellin athin, athoudoh kit in ama chu Pathen chapa ahi tia tahsan jousen, Pathen toh kichamkitna anei uh ahitai. (John 3:16, 36; Eph2: 8). Ahin kichamkitna natoh aum jeng vangin akisan louho din kichamkitna aumdeh poi. Tekahnan- kuki le Naga boi laiyin chamna natoh tamtah vei akibol vang in khat joh joh in ana san/pom jilou jeh in kichamkitna natoh aum jing vang in amani kikah ah chamna ana um thei poi. Tunia zong Pathen toh kichamkitna nei nailou ihiu leh Christa itah san diu ahi. Chutileh Pathen toh ikicham uva(Rom5: 1) huhhing a ium ding u ahi(Acts16: 31). Hichu mangkit talou ,tonsotna ahitai. (Jn10: 28). Pathenin eingailut nau jeh a kichamkitna na atoh hi itigil hitam? ahileh Pathenin eiho eingaidam bang uva eihon mi ijat ingaidam uva ikichampi tah um? Suopi, ule nao, loi le goul, jile cha, hieng le kom, insungmi, tohkhompi hotoh ahiloule society sung a ikihetkhel nau, ikigamlat nau, ikilungnopmo nau aum khah leh kingaidam tuo a kichamkit phad ahitai. (Mt. 5: 23, 24) Hichu chamna lampi ahin, machalna chabi ahi.

PATHEN IN KICHAMKITNA LHACHA NATOH TONG DINGIN TAHSAN CHATE ANGAN SEN AHI
Pathen in achapa Christa chu vannoui hi amatoh akichamsah ahin, Christa amatah in kichamkitna lhachana chu ahung toh ahitai. Ahinlah Christa amatah chu tahsaphea leiya alen tah loujeh in hiche natoh chu tahsan chate tohdin anganse tai. (II cor. 5:18, Mt. 28: 18, Acts 1: 8). Christa a hinna nei tahsan chate jouse (Bible sim, natong, lekhasim) koichom um louva Paten henailou (hinna neinai lou) ho Pathen thu hedsah,seipeh a Pathen toh kichamsah ding ahiuve. Pathen chapan atoh pipen chu Lhagao huhhing ahin hichu tahsan chate bolding/ tohding ahitai. Ium nau, itohnau office,isimnao mun hoa Pathen helouho pathen thu ijat vei isei peh khah tah um? News gimnei thimho bon imu jouseu komma isei nom uleh Pathen mi ngailut na zong mikhat beh komma seiya asetna umlouding dan ahi. Hichu eiho kin loupi pen ahitai. Chuseh hilouvin nam khat le namkhat, society sung, innsung le innsung, golkhat le goul khat kikah a boina aum teng zongleh kichamkitna semding chu eiho mama ihiuvin ahi. Chamna semma pangho chu anunnom ahiuve, ijeh inem itile amaho chu Pathen chapa te kiti ding ahiuve (Mt. 5: 9). Bouina tamtah lah a hi boibe nading gel louva chamna lungthim joh iput cheh uva kichamkitna lhacha na itoh diu hi kultah ahi. Hichu chamna lampi ahin, kingailutna kelkot ahi. - Phad khat leh Pathenin vannoui thu ahin tan ding ahin, chuteng Pathen toh kichamna neilouho le kichamkitna lhacha na tonglou ho da ding ahiuve. Pakai cross chun Pahten douna thu jouse asuhthip hel ding , koima chan Pathen akinelpi thei lou ding ahi. Sopi , hichi article nasima konna Pathen lhagaovin Pathen toh kichamkitna lhacha natong dia naki houlimpi leh nahsah mon koi hih in. Pathen in manna nom nanei hinte.

No comments:

Post a Comment